Kenraalit!

Huomenna aamulla varhain olisi meidän tämän kesän toisen nome-b -startin vuoro. Kyllä täytyy sanoa, että jännittää enemmän kuin ennen ekaa starttia Hailuodossa, koska nyt meillä on tietoisesti heikko kohta, joka korostui tietysti viimeisissä treeneissä ennen koetta.

Hailuodon kokeesta selvisi se, että markeerauksissa on jotain häikkää ja niitä on sitten treenailtu muita juttuja enemmän. Treenaamista on vähän hankaloittanut se, että yksin treenatessa on hankala hinkata markeerausten kanssa, jos jokin ei menekkään ihan kohdilleen. Koira ei muista tai näe heittoa tai sitten lähtee sinne, minne minä en sitä halua. Sellaisia asioita on tapahtunut viime aikoina, mistä en ole kauheasti innostunut.

Ajattelin, että 2-markeeraukset on niitä, mitä meidän tulee erityisesti harjoitella, mutta viime päivinä tajusin, että olisi pitänyt ottaa jo ne ykkösetkin huolellisempaan käsittelyyn. Nala ei nimittäin ole oikein sisäistänyt sitä, että sinne linnulle pitäisi mennä suoraa linjaa (ellei satu ole mitään ylitsepääsemätöntä estettä sillä linjalla). Jos kiertää, se riista voi unohtua väärään paikkaan, eli esimerkiksi kiertää liian pitkälle ja hakee liian kaukaa. Linjalinjalinja!

Perjantain treeneissä ajattelin, että vesi olisi sopiva paikka harjoitella sitä suoraa linjaa markeille. Jouduin lopulta kahlaushommiin, että saatiin pidettyä se linja suorana. Ei siitä taistelusta sen enempää. Tai no voisin sanoa, että kyllä siitä sillä tavalla jäi hyvä mieli, että lopussa leikittiin vesileikkejä damien kanssa, että ei kummankaan tarvitse mököttää kotona.

 Huomenna lisää kuulumisia.