Oma maa mansikka

Pitääpäs päivittää, ettei kaikki luule, että Kannuksesa ei olis talvi. On täälä, ainaki pakkasta, muttei lunta paljoakaan. Tahtois sitä vielä lisää, kiitos.

Viime viikonloppuna käytiinkin jo toisissa pikkujouluissa. Nala nautti vapaudesta ja etenkin rapsutuksista. Myös leikkiminen erään lapsenmielisen kanssa oli varsin hauskaa. Jouluruokaa Nalalle ei tarjottu, vaan se sai tyytyä Onnin eväisiin. Oli kyllä mukava sää, vaikka lunta on ollut aikoinaan rutkasti enemmän. Tähtitaivas näky loistavasti kauempana keskustoista ja valosaasteesta. Kaunista. <3

Huomena päästään taas takasin kottiin nautiskelemaan joulusta. Ehkä Nalakin saattaa saada normaalia erikoisempia herkkuja. Onneksi ei olla Nalan kans ainoita pohjosen asukkeja, niin päästään ookaamalla Iihin.

Tässä on vähän tullu jo mietittyä saavutuksia tältä vuojelta ja tavotteita ens vuojelle. En tainnu jaksaa laittaa tälle vuojelle ollenkaan tavotteita, niin ei tarvi niitten osalta pähkäillä onnistumisia ja epäonnistumisia. Jotain tavotelmia aattelin kuitenki ens vuojelle laittaa, ettei mee aivan hassutteluksi tämä homma. Myös ittelle täytyy joitan tavotteita/haasteita laittaa, että sais vähän jännitystä elämään. Vielä niin selkiästi en oo niitä miettiny, että tänne asti niitä laittasin, mutta ehkä tuonnempana. (Pitääköhän laittaa vielä tän vuojen tavotteeksi että saisin niitä mietittyä selkeämmin..?)

No eihä se talavi taho tulla

Onneksi joulu on kuitenki tuloillaan. Nyt on yhet pikkujoulutki tälle vuojelle käyty, ja mahat täytettiin kinkulla. Nala ei sitä kinkkua saanu, mutta sen viikonlopun aikana sai serkkupojalta runsaasti rakkautta ja rapsutuksia erityisesti. Ja labbis oli onnellinen.

Emäntänsäkin on viihtynyt joulua odotellessa, kun on saanut tehdä kaikkea jouluista. Glögit on maisteltu retkimerkeissä (kuutamossa, ooo) ja tehtiin myös piparkakkutalokylä viime vkloppuna. Nyt mun talo on tosin jo piipun, kuusen ja puoli pihaa köyhempi. :P

Nala on saanut harjotella kaukokäskyjä, ruutua, tunnaria, luoksetuloa ym. pienimuotoisesti. Vähän kevyellä kaavalla ollaan menty, mutta mihinkä meillä kiire. Nalan elo on ollut normaalista poikkeavaa, kun ei ole ruskeaa kämppiskoiraa, jolta kerjätä huomiota ja jonka kans välillä vähän leekata. Nala onkin sijaisleikkiny ei-enää-niin-pienen Oiva-labbiksen kanssa. Meinas viime lenkillä mennä komennot jo väärälle koiralle. Päätin, että en ota Nalan elon aikana toista mustaa koiraa. :) Sakemannejakaan Nala ei enää vihaa (ainakaan niin paljoa), kun on päässyt juoksemaan rallia Ansa-sakemannin kanssa.