Pentupäiväkirja

Täällä Jyväskylässä kuljeksiessa tulee joka päivä vastaan uusia ihmisiä ja koiranulkoiluttajia. Jotkut pysähtyvät kyselemään ja usein se ensimmäinen kysymys on, että minkäs ikäinen tuo koira on. Tai oikeastaan, että onko se vielä pentu. Laskelmieni mukaan noin 100% kyselijöistä toteaa vastaukseen suurin piirtein näin: "Ai se on niin vanha! Se näyttää ihan pennulta." Rodun ovat sentään arvanneet oikein ja päätelleet, että Nala edustaa sitä "sporttilinjaa". Ilmoitan täällä blogissa sitten juhlavasti, kun joku vastaantulija kysyy, kuinka monta vuotta Nala on. :) Se tapahtuu ehkä sitten, kun musta väri alkaa vaihtua harmaaksi. Mutta ettei kukaan käsitä tätä väärin, en ole siis pahalla tuulella siitä, että Nala on niin pentumainen, minusta se on vaan hassua. Pysyköön hassuttelevana pentuna niin kauan ku jaksaa. (Isäni muuten kutsuu Nalaa vielä penskaksi, ehkä Nala ymmärtää siitä olla kasvamatta..?)

Hiihtolomalla tein pienen kuvapäivityksen, mutta en lopussa saanut lisättyä siihen enää tekstiä. Hiihtoloma meni kaikenlaisissa touhuissa ja ulkoiltua tuli kyllä mukavasti. Pulkkamäki piti tietysti käydä laskemassa että saatiin syödä pullaa. Nala tosin oli menossa mukana ja taklasi minut hankeen laskiessani pulkalla! Myös mökillä tuli käytyä ja kelkalla ajeltua. Nalan tehtävä mökillä oli lähinnä hiihtäjien pujottelu ja rapsutusten taktinen keräileminen. Nala alkaa jälkimmäisessä siirtyä harrastelijasarjasta ammattilaissarjaan..

Hiihtoloman jälkeen aurinko on suosinut myös Jyväskylää ja pitkästä aikaa otin myös kameran mukaan jäälle, jolla on myös kantohanki, huippua!

Aaaarteita!

Nala löysi jäältä myös leikkikaverinsa dalmiksen. 

"Oho, olipa törmäys lähellä!"

Harmi, kun on niin epätarkka kuva, mutta katsokaa tuon koiran asentoa ja kertokaa mihin se on menossa. :D

Nala-Roo

Ja nämä on viettänyt koko talven meijän lähirannassa avantouimareiden seurana. Lopputalvesta joku fiksu on jopa tajunnut kieltää ruokinnan kyltillä.

"Anna leipee!"

Hiihtämässä ollaan käyty hiihtoloman jälkeen. Nala on saanut siis vähän rankempaa lenkkiä koittaessaan pysyä mun perässä, koska hanki ei kanna tassuttelijaa ihan yhtä hyvin. Mutta onneksi minunkaan vauhti ei päätä huimaa. Välillä saatetaan jumittaa nauttimaan auringon lämmöstä ja pienestä tuulen vireestä. Ah, kevättalvi. 

Mukavaa kevättä!