Sijaistoimintoja

Vesileikit on tälle syksyä leikitty, mutta eräältä reenikerralta saatiin kuviaki, jee! Nalan viimeset vesireenit tehtiin helpoiksi, kun ei nuo vaikeammat oikeen tahtonut sujua. Ongelmaksi muodostui veteen meneminen, jesh.. Saadaan talvi aikaa miettiä tätä onkelmata. Tänään tehtiin piiiitkästä aikaa hakuruutua. Tarkoitus oli saada Nala etenemään riittävän kauas ja laajalle. Niin se tekikin, vaikka kävi kakistamassa ruuansulatuksen lopputuotteita välillä kankaalle. Tänään meni siis hyvin.

Seuraavaksi kuvia, kun ei blogisuoni oikein syki, koska mun ajatukset on tosikeskittyneet olennaiseen, eli kokeisiin lukemiseen. Siltähän se vaikuttaa, eh....

Tässä vehkeessä on ainaski 2 labbisvoimaa!

Nala hakemassa tuunattua damia.


Maalla se kulkee ainakin 10 labbiksen sekuntivauhtia.


Välillä pitää hassutella. Nala esittää kengurua, mutta
hännän sijasta massa on keskittynyt mahaan.
Vähän niinku ihmisilläki monesti.


Kurrettaminen on kuitenkin todettu helpoksi
ja kivaksi tempuksi. Se onnistuu aina.

Kuvat napsasi ja tuunasi Marjo. Kiitos.

Riistaloita onko noita

Nyt on tullut nomea treenattua melkein urakalla. Pääosaa on esittäny linjatreenit. Esiintyminen on ollut välillä vähän hapuilevaa, mutta osittain suoritukset ovat olleet sujuvia. :) Nala kuitenkin päätti rykästä juoksut juuri nyt (2kk myöhässä), joten me alotellaan meijän nomeura vasta keväällä.

Reenien osalta on tehty linjaa pellolla, poluilla, hakkuilla ja vedessä. Suurimmat avut meijän reeneihin on ollu starttipistooli ja tietenkin ampuja. Ilman näitä ei me edettäis tasan mihinkään, sen olen todennut. Treenit on mennyt kaavalla markeeraus ja samalle paikkaa sitten eteenlähetys. Näitä tehtiin pari viikkoa ja tosi lyhyillä reeneillä, kunnes uskallettiin vaihtaa vähän kaavaa. Sen jälkeen on tehty mm. useampi linja, vaikeammalla maastolla ja ilman laukausta jopa pari kertaa. Nämät välillä erikseen ja välilä yhteen.

Tällä viikolla on muutaman kerran harjoteltu vesityöskentelyä. Nala menee markeerauksille vauhilla, mutta linjoille hidastelee, eikä välttämättä ole menossa ollenkaan. Menoa on koitettu vahvistaa laukauksilla. Nokkelana keksin tehdä parista damista siipidameja, jotta motivaatio vähän nousisi. Kyllä sillä vähän vaikutusta taisi olla, koska eilen Nala meni myös linjalle määrätietoisesti. Vielä pitää tosin ottaa haasteeksi tehdä linjaa sujuvasti hankalemmalla rannalla, mikä todettiin ongelmaksi..

Tuli hoksattua, että nuo muut lajit onkin vähän jääneet taka-alalle, mutta toisaalta se ei edes haittaa. Yksinkertaisena ihmisenä haluan keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Toko on tietenkin koko ajan vähän kuvioissa, mutta senkin kanssa edetään tuntuman mukaan, ilman hoppua. Tiedetäänhän mitä kiireessä saadaan aikaan. ;) Nome tuntuu mukavalta lajilta, kunhan sen saisi vielä vähän paremmin sisäistettyä.

Viime viikonloppuna käytiin myös Onnin kans metsällä, mutta eihän siellä näkynyt mitään muuta kuin yksi hirvi, joka taisi hämmentyä kannon nokalla tapittavasta ihmisotuksesta. Harmi, kun hirvellä on liian työlästä tehdä laahausjälkeä. Onni kuitenkin paahtoi menemään ja minä tallasin perässä "gepsin" avulla.

Popsi popsi..

"Mut laitettiin taas istuun johonkin hemmetin pusikkoon.
Kuulemma pitäis koittaa vähän poseerata"

"Ja surkiat, ei jaksattais!"

"Ois kyllä aivan mahoton nälkäki. Emäntä
ei ruoki mua kunnolla, vaikka väittää."

"Onneksi löysin sentään jotain syötävää, emäntä ei kyllä
kameransa takaa huomaa mitään vaikka vähän maitelisinkin tätä."

"Se oli kyllä hyvää, nam! Mutta tulipas hilpeä olo! Hiii."

"Tuntuu, että kontrolli pettää. Mutta ei se haittaa!"

"En kyllä hallitte enää ollenkaan mun
kroppaa. Mutta ei sekään haittaa!"

"Hei, näiks säki! Tonne meni vihreä mies kauhialla kyytillä! Perään!"

"En saanu vihreätä miestä kiinni. Nyt onki jo tylsää
ja vähän voimaton olo riehumisen jälkeen.
Älkää lapset syökö tuntemattomia sieniä."