Neiti Kevät on tullut kaupunkiin

Keväiset treenit eli haku ja jälki on saatu juhlallisesti aloitettua tälle keväälle. Jälkiä on ehditty tehä jo kaks, mutta tänään vasta alotettiin haun osalta.

Tämän päivän treeneissä ekana tehtiin kuitenkin esine-etsintää ja hyvä niin, koska koiralla oli vielä energiaa silloin. Hakuruutu on asia, mikä tahtoo mennä pieleen, jos koira on tehnyt jo muita suorituksia sen alle. Nyt meni kuitenkin hyvin. 1. kerralla Nala haki 3 esinettä vauhdikkaasti. 2. kerralla oli vähän enemmän ongelmia, kun koira ei käyttäny nokkaansa paljoakaan. Kotiin tuli kuitenkin 2 esinettä, joista toinen muovipullo.

Haussa otettiin pistoja kaksi, toinen "umpipiiloon" (laatikossa kansi auki rullailmasun takia). Nala meni hajulla, tosin ei suoraan. Harhaili vähän siellä täällä, mutta löysi pian. Ilmasut toimi.

1. jälki oli kosteahkolle pellolle, noin 200 askelta, siksakkia. Suurin ongelma oli, kun ohjaaja ei pysy kartalla jäljestä. Nala ei enää ryntää menemään, vaan pyrkii tarkastaan askeleet tarkkaan. Veti usein sivuun jäljeltä ja pyrin huomauttaan noista. Tarkensi reippaasti huomautettaessa.
2. jälki taimitarhan pellolle, josta jälki näkyikin jo paremmin. :) Pituus oli noin 160 askelta, 90 asteen kulmia 2. Nyt Nala meni jopa askeltarkemmin kuin edellisen, mutta harhaili vieläkin välillä pois jäljeltä, yhden kerran aika paljonkin. Kerran jäi paikoilleen odottamaan ohjeita. Kulmat meni hyvin, ei mennyt kummastakaan ohi, vaan kääntyi samantien oikeaan suuntaan.

Muuten on tullut treenailtua nomen osalta suuntia ja markeerauksia (1 ja 2). Kuukauden päästä on nome-leiri Muuramessa, josta toivottavasti saadaan uusia jekkuja treenamiseen. Tokon voivoi luokka on pyörinyt mielessä ja treenauskäsittelyyn on päässyt kaket, hyppynouto, ja ruutu (kosketusalusta tähän mennessä). Vanhojen liikkeiden osalta on maahanmeno ja luoksetulo ollut treenauksen alla. Maahanmenoon nopeutta hinkataan, mutta jostain avaruudellisesta syystä Nala ei mene enää normaalisti liikkeestä maahan. Seisominen on kivempaa.

Onni on saanut aktiviteetikseen opetella kiepahtamaan itsensä ympäri. Haastavaksi homman on tehnyt se, että käytin vain naksutinta sen opettamiseen. Ihme kyllä, edellisillä kerroilla sain sen jopa toimimaan! Tätä pidän top3 meriittinä Onnin koulutuksessa. :) Kyllähän tuohon aika moni haarjoituskerta meni, mutta pahin oli ohi, kun sai ukkelin takapuolen liikkumaan. Siitä se sitten lähti sutviutumaan paremmin.

Vappuna Onni pääsee takaisin kotiin, ensinnäkin stressaamisen takia (tai no en tiedä mistä johtuu, mutta muutamat ikävät tuhot se sai täällä aikaseksi) ja että Muuramen reissun ajaksi ei välttämättä ole hoitopaikkaa. Olisi kyllä kiva pitää tuota täällä kauemminkin. On se sen verran hassu äijä.

Sunnuntaiaamuna Nala sai säikäytettyä ohjaajansa perusteellisesti. Aamuherätys oli taattu, kun labbiksen naama oli turvonnut paksuksi. Huulet oli moninkertaiset paksuudeltaan ja silmänympärykset myöskin turvonneet. Helpotuksena annoin Nalalle annoksen kyypakkauksesta, jotta turvotus laskisi. Iltaan mennessä se oli jo aika hyvin laskeutunut ja uskaltauduin lenkille koirien kanssa. Sitten Nala sai taas lisää massaa päähänsä. Ensin pikkupahkuroiden muodossa, mutta nekin turposivat lopulta isommaksi köntiksi. Mistälie puskasta ne patit napanneet. Aamuisen turpoamisen syytä ei ole tiedossa, koska ruoassa ei ole mitään uutta ja aivan illalla ei edes käyty lenkillä.. Toivottavasti tuota ei tapahtu enää uudestaan..

Kevennys

Onnilla on hassuja tapoja, mutta tälle jaksaa aina nauraa. Siinä kun muut laittavat blogeihinsa treenivideoita, mää aattelin viihdyttää lukijoita paljastamalla koirieni todellisen älykkyyden. Luuleekohan tuo koira oikeasti, että tuota "peitettyä" luuta ei kukaan huomaa..?

Hauenleuoista huulikorun kokosin

Onpa taas kulunut joku tovi edellisestä kirjotuksesta. Laiskuus iskenyt taas tämän osalta.. Eipä meidän elämässä mitään suurempaa ole tapahtunutkaan, lähinnä jotain pientä on tullut treenailtua. Molemmille on naksuteltu hassuja juttuja. Onni on koittanut oppia pyörähtämistä, mutta vielä se ei ole edes älynnyt liikuttaa jalkojaan (ehkä pari kertaa vahingossa). Pää kyllä kääntyy jo. Nala on jatkanut valojen sulkemista. Oman mokan takia piti ruveta korjailemaan tuota temppua. Seinälle miellyttävämpi tekniikka on nimittäin sulkea valot kuonolla raapivien kynsien sijaan.

Kevättä on ollut ilmassa vaihtelevasti, mutta toivottavasti se nyt sieltä kunnolla tulee, kun on kerran noin tyrkyllä. Hei hei, kivat hanget.. Maastolajien treenaamista odotellen.

Vaikka ihan suht hyvin onnistuuki, en silti tykkää lumella treenailla nomea. Koira seuraa liikaa painaumia ja seuraa helppoja reittejä. Sen lisäksi damit uppoaa lumeen helposti niin, ettei haju pääse kolosta pitkälle. Yritän siis etsiä lisää hyviä puolia lumien lähtemiselle.

Tulevaisuuden suunnitelmat (eli ensi kesä) on vielä epävarma vähän kaiken osalta. Johonkin varmaan pitäis tuppautua kisaamaan jotain. Ohjaaja vaan ei ole äärimmäisen innostunut, koska kaikki muut lajit on kisojen osalta tuntemattomia. Ei tahtois mennä kokeisiin, jos ei tiiä mitä niissä oikiasti tapahtuu. Jännää.

Huomenna olis luvassa avoimen luokan liikkurointi jopa kahdelle koiralle, mutta silti jännittää vähän.. Ei ole kiva pilata toisten suorituksia, jos sössöttää mitä sattuu. Pitää varmaan vielä ennen nukkumaanmenoa toistaa nuo liikkeiden suoritukset ääneen mutisten. Nyt ei ole muita kuuntelemassakaan. :) Viikonlopun jälkeen pitäis koittaa suoriutua kennelvuorosta. Koirille se tietää tylsyyttä ja ohjaajalle se tietää ketutusta (5 pv loma menee siinä). Positiivisia puolia etsien: ei ole lukiolla niin paljon hommaa, kun kerta ei ole tunteja niin paljoa!

Jotta tässäkin päivityksessä olis jotain järkeä, pistän loppuun vaihteeksi kuvan Onnista.